Oltiin Janin kanssa ratsastamassa, meni n. 3 tuntia ja sen jälkeen käytiin mäkissä ja haettiin Harri. Yhteensä reissulla meni se 4 tuntia. Kun tultiin kotiin niin mitään ei oltu levitelty, ainoastaan omassa häkissä oli kaivettu peitteitä ym. uuteen järjestykseen. Oletan, että ne eivät ole myöskään metelöineet. Yleensä ne 2 ilmestyy aina samaan aikaan, jos on tuhoja=on ollut myös metelöintiä ja jos ei ole tuhoja=ei ole myöskään metelöity. Illemmalla ne saivat palkkioksi kongeihin maksatäytettä. Annoin joululahja kongit vähän etuajassa :)

Kun tulimme sisään niin Kenai oli ehkä hieman tavallista riehakkaampi ja vähän inisi innosta. Menin suoraan makkariin ja laitoin oven kiinni (odotin että rauhoittuu). Panin merkille, että se ei mennyt juomakupille kun tultiin, joten tuskin on läähättänytkään paljoa.

Olin töissä aamulla & harri pitkässä päivässä. Koirat on yleensä levitelly tavaroita sillon ku ne ei oo vielä tottunu et lähenki heti aamulla, mutta nyt ne ei ollu levittäny mitään! :) Iltaisin ne on olleet enemmän yksin ja ovat siihen jo hyvin tottuneetkin.

Ostin joululahjaks kongit ja sitä kongitahnaa (maksan makuista) ja sitten ostan vielä jotkut oikein mehevät luut mitkä ne saa itse repiä paketista.

Kenai oli suhtkoht rauhallinen kun tulin ovesta sisään. Kyllä se innoissaan oli vastassa, mutta rauhottui tosi nopeesti eikä vikissy edes yhtään. Eikä se myöskään tullut parvekkeen oven ikkunaan vastaan kun tulin autolla pihaan. Koda oli innoissaan myös kun tulin ja löysi jostain mun korvasuojat ja kanto ne näytille eteiseen, otin ne pois siltä ja se kävikin nopeasti takas vetelemään sikeitä sohvalle.

Leikkasin koirien kynnet. Molemmat antoi leikata nätisti. Nappasin sakset vaan äkkiä kaapista kun molemmat oli unessa ja rupesin nipsimään. Ei mitään ongelmia. Pesin myös pesähäkin viltit ja tyynyn niin siellä on taas kivempi koirien hengailla sillon ku huvittaa, nykyään ne nukkuu siellä enemmän ku ne ei saa tulla sohvalle meidän kanssa samaan aikaan.

Oltiin Harrin kanssa syömässä sohwissa ja meni varmaan joku parisen tuntia. Kun tultiin takas niin mihinkään ei oltu koskettu ja sängyssäkään ei oltu käyty! Eikä Kenai tullut ees parvekkeen oven ikkunaan kattomaan kun ajettiin autolla pihaan. Se tunnistaa meidän oman auton äänen ja normaalisti se on jo ikkunassa kyttäämässä ennen ku auto on ees kerenny kääntyä parkkipaikalle.

Tänään pitäis mennä ostelemaan joulujuttuja. Mitähän sitä ostais koirille joululahjaks? Ajattelin sellasta tiikereillä testattua pehmolelua, joka kestää vaikka minkälaista käsittelyä. Noilla kun ei kestä mitkään pehmolelut ku hetken. Kaikki on pakko aina heti rikkoo. Ensi viikonloppuna leivotaan koirille pipareita sianlihasta :)

Tänään siis aloitin kirjottamaan ensimmäistä blogiani. Kirjottelen tänne kaikenlaista sillon kun juttua sattuu olemaan. Koiria hoitaa mun lisäkseni avopuoliso Harri. :) En tajua miksen aiemmin ole ymmärtänyt tätä alottaa, koska kaikkea on tapahtunut ja harmi että on jäänyt dokumentoimatta. No täytyy kertoa ainakin osa näin jälkeenpäin!

Kenai on siis rescue koira Venäjältä. Sen kanssa on kuljettu pitkä (mutta antoisa) tie siihen, että ollaan lähellä normaali kotikoiran elämää. Vieläkin sillä on omat ongelmansa. Tällä hetkellä telkkarista tulee venäjän kielinen ohjelma ja Kenai kuuntelee sitä korvat höröllä (normaalisti ei reagoi tv:n ääniin). Se  juoksi jopa eteiseen häntä matalalla, kun kuuli laukauksia samaisesta ohjelmasta. Koda ei paljoo mistään nappaa, vetelee hirsiä sillon ku huvittaa vaikka joku ampuis tykillä vieressä.